Alkutervehdys

ALKUTERVEHDYS

Kuukauden työ on valmis – juuri nyt kädessäsi – valmiina Sarkolan Kyläläinen- lehtenä. Tätä on valmisteltu talkoohengessä Sarkola Maa- ja kotitalousseuran sekä Sarkolan Kylätoimikunnan kanssa. Lehti on jaettu joka taloon sekä kesäasukkaille, talkoilla.

Talkoohenki taitaa olla päivän sana jokaisessa maaseutukylässä, jos halutaan saada jotain aikaiseksi. Hyvänä esimerkkinä omasta kylästämme löytyy Maa- ja kotitalousseuran projekti ”Luonto- ja maaeutu- retkipäivä”, joka viedään kokonaisuudessaan läpi talkoilla. Tämä on hieno osoitus hyvän idean toteuttamisesta, johon moni on ollut valmis uhraamaan omaa aikaansa aivan ilmaiseksi, KIITOS heille.

Luonto- ja maaseutu-retkipäivästä voit lukea tarkemmin toisaalta tästä
Kyläläinen-lehdestä, voit myös itse ottaa osaa ja antaa lahjoituksia retkipäivän onnistumiseksi, siitä lähemmin Sekalaista-sivulla.

Myös tämän Kyläläinen-lehden tekoon kuulutamme talkooapua, kaikki kyläläisten ja kesäasukkaiden jutut, valokuvat ja ilmoitukset ovat tervetulleita, myös ideat lehden kehittämiseksi kelpaavat mainiosti.

Seuraava numero ilmestyy tämän vuoden loppupuolella. Kyläläinen-lehti pyritään pitämään Sarkolan asukkaille ilmaisena, mutta jos kesäasukkaat haluavat tilata lehden kotiosoitteellaan, perimme postituskuluina 10 mk.

Haluan vielä lopuksi kiittää kaikkia niitä jotka ovat osallistuneet tämän lehden tekoon, ilman teidän talkooapuanne ei tämä lehti olisi juuri nyt kaikkien kyläläisten luettavana.

Julistamme Sarkolan Kyläläinen-lehden ilmestymisen alkaneeksi, kaikkien meidän iloksi.

Nina Aarnivirta
Sarkolan Kylätoimikunta

Hilkka Jokinen
Suoniemen Maa- ja kotitalousseura

Suoniemen Metsästysseura

Suoniemen metsästysseura

Vuosi 1993 on Suoniemen metsästysseuralla juhlavuosi, sillä seura täyttää 50
vuotta. Nykyään metsästysseuran toiminta on hyvin monimuotoista verrattuna
menneisiin vuosikymmeniin. Perinteisen metsästyksen lisäksi metsästysseurat
joutuvat vastaamaan riistanhoidosta, riistakantojen laskennasta, metsästyksen
valvonnasta ja monesta muusta.
Seura osallistuu aktiivisesti mm. erilaiseen kilpailutoimintaan. Suoniemen
metsästysseuralla on yli 50 jäsentä.

Johtokuntaan kuuluvat tällä hetkellä
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
metsästyksen johtaja
sihteeri
rahastonhoitaja

seuraavat henkilöt:
Erkki Mekkonen
Risto Vuorinen
Heikki Yli-Hemmo
Arto Lehtelä
Rauno Elovirta
Matti Niemi
Pentti Hakala
Petri Ala-Uotila

Erkki Mekkonen

Sarkolan Martat

Sarkolan Marttojen viimeisin tiedote löytyi helmikuussa Nokian Uutisten seurapalstalta. Yhdistystämme ei silti ole lopetettu. Pidämme välillä hiljaiseloa yli 20:n työvuoden jälkeen. Syynä tähän on aktiivisten marttojen vähyys tällä hetkellä. Esimerkiksi viime vuonna järjestimme 8 kahvitusta, kirkkoillan, 2 neuvontatilaisuutta ym. mukana toimivat martat joutuivat liian usein palvelutehtäviin. Johtokunnan virkoihinkaan ei ollut tungosta.

Valtakunnallisesti Marttaliitto on laajentanut toimintaansa esim. velkaneuvontaan, kierrätykseen ja kehitysmaiden naisten auttamiseen. Viimeisin aluevaltaus taitaa olla perusruokakurssin järjestäminen ”uus avuttomille”. Työtä siis riittää. Toivottavasti seudultamme löytyy tämän lepotauon jälkeen reippaita ja innostuneita henkilöitä, jotka nostavat Sarkolan Martat uusiutuneeseen toimintaan.

Helga Hemmo

Museo kirkon kupeessa

Suoniemen kirkon vierellä on 1860 rakennettu lainajyvästörakennus, sieltä oli mahdollisuus lainata siemenviljaa huonon satovuoden kohdatessa. Lainaajista pidettiin tarkkaa luetteloa, jotta laina tuli palautettua korkoineen takaisin. Lainajyvästörakennukseen eli viljamakasiiniin pääsi siälle vain kolmen avaimenhaltijan läsnäollessa. Ulko-ovessa on kolme isoa lukkoa ja jokaisen lukon avain oli eri talossa.

Tällä hetkellä lainajyvästörakennuksen omistaa Suoniemen maa- ja kotitalousseura. Rakennuksen yläkerta on täynnä museoesineitä. Huomattavimman esinelahjoituksen on tehnyt Eino Jokinen.

Museo on avoinna vierailijoille ainakin kesävieraiden kirkkopyhänä heinäkuussa. Muista tutustumisajoista voi sopia Ritva tai Pentti Alataljan kanssa, puh. 405 012.

Nuorisoseura - Kulttuuriseura

Nuorisoseura – kulttuuriseura

Vuodesta 1945 asti on sarkolaiseen elämään kuulunut tavalla tai toisella Sarkolan Nuorisoseura. Sen tilaisuuksissa ovat vanhat sekä nuoret saaneet ilmaista itseään; opiskella, viettää iltaa ja ilakoida vuosien kuluessa, milloin ahkerammin, milloin taas harvemmin. Nuorisoseura on kulttuuri- ja nuorisotyötä tekevä valtakunnallinen järjestö, johon voivat liittyä kaikki ihmiset rotuun, uskontoon, poliittiseen vakaumukseen, varallisuuteen tai mihinkään muuhunkaan katsomatta. Se on järjestö, joka sopii kaikille, jotka haluavat harrastaa mitä tahansa lain sallimaa asiaa. Nuorisoseura korostaa yksilöä, jokainen yksilö, jokaisen toiminta itsensä ja ihmiskunnan hyväksi on tärkeä. Nuorisoseura-aate uskoo myös ihmisen jatkuvaan henkiseen kasvuun. Ihmisestä löytyy henkistä potentiaalia kehdosta hautaan, se on vain löydettävä ja sen on annettava vaikuttaa elämään. Elämänrohkeutta voidaan opiskella koko ihmiselon ajan. Tässä voi apuna olla nuorisoseura.

Nuorisoseuraliike perustettiin Pohjanmaalla 1880-luvulla, liikkeen ideologina ja oppi-isänä toimi monitoimimies Santeri Alkio. Hänen toimintansa lähtökohtana oli usko ihmisyyteen ja sen kehitystarpeeseen. Hän uskoi, että ihminen on hyvä, hyvyydelle oli vain luotava edellytykset tulla ihmisessä esiin.

Tänä päivänä Sarkolan Nuorisoseura on hiljaa, runsaan kymmenen vuoden vilkas, osin jopa kiivas kausi on takana. On aika levätä, olisi aika vaihtaa vetäjiä, kaikella on aikansa. Tänään ei ole Sarkolan Nuorisoseuran aika, mutta entä huomenna?

Jaakko Niukkanen

Suoniemen maa- ja kotitalousseuran aktiivinen alkuvuosi

Suoniemen maa- ja kotitalousseuran aktiivinen alkuvuosi 1993

Suoniemen maamiesseura lopetti toimintansa syksyllä -91 ja luovutti
varansa ja omaisuutensa Suoniemen maatalousnaiset ry:lle edellytyksellä,
että maatalousnaiset muuttaa nimensä ja sääntönsä Suoniemen maa- ja
kotitalousseuraksi. Samaan seuraan kuuluvat nyt siis miehet ja naiset.

Viime vuoden aikana maatalousnaiset pitivät viralliset sääntö- ja
nimenmuutoskokoukset ja näin uusi seura oli aloittanut toimintansa.
Säännöissä sanotaan, että yhdistyksen tarkoituksena on: ”Koota maatila- ja
maaseutuyrittäjät sekä muut maaseutuhenkiset ihmiset yhteistoimintaan
kylä/asuinyhteisönsä hyväksi, jäsentensä aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin
edistämiseksi ja heidän ammattitietojensa ja –taitojensa kehittämiseksi.”

Suoniemen maa- ja kotitalousseuran johtokuntaan kuuluvat vuonna 1993:
puheenjohtaja
Hilkka Jokinen
varapuheenjohtaja
Kari Erkkilä
sihteeri
Anja Mekkonen
rahastonhoitaja
Arja Kunnas-Lahti
Marja Huurinainen
Arto Lehtelä
Mauri Lehtinen
Jaakko Mattila
Kirsti Mujunen
Leena Sorri
Liisa Talola

Alkuvuosi on seuralla ollut toimintaa täynnä, ”Tuijan päivän turnaus”
keräsi kyläläisiä helmikuisena iltana ala-asteen jääkentälle harjoittelemaan
uusia talvisia olympialajeja. Maaliskuussa tarjosimme mm. kirkkokahvit
Suoniemen kirkossa Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi. Kävimme katsomassa
Nokian Työväennäyttämön esityksen Kultakuume. Jenni-Leena Lahti
ja Riikka Larsen aloittivat koko kevään kestäneen Torstai-kerhon 7-12-
vuotiaille.

Palmusunnuntain kutsuilla muistettiin aktiivisesti maamiesseurassa ja
maatalousnaisissa toimineita. Ohjelmaa oli sekä lapsille että aikuisille.
Toukokuun ensimmäisen maananti-illan vietimme mausteiden maailmassa.
Siivoustalkoisiin Suoniemen kirkolle ehti suuri joukko seuralaisia.
Kylän koululaiset olivat reippaalla luontoretkellä Tavelassa, Heinon Jaakon
laulama serenadi kaikenkokoisille tytöille jäi ikimuistettavasti mieleen.
Päivölän olemme valmistelleet vastaanottamaan tämän kevään ja kesän
hääjuhlijat.

Hilkka Jokinen

Maa- ja kotitalousseurassa syntyvät ideat

Maa- ja kotitalousseurassa syntyvät uudet ideat; luonto ja maaseutu-päivä

Suoniemen maa- ja kotitalousseurassa syntyi alkuvuodesta uusi ja innostava idea kehittää oman kylän pienestä kyläkoulusta koko Nokian kaupungin oma luontokoulu. Ajatuksenamme on, että vain maaseutukoulun puitteet voivat tarjota uusiin opetussuunnitelmiin kuuluvia ympäristökasvatus ja maaseututuntemus asioita, joista tällä hetkellä paljon puhutaan. Opettajatkin haluavat tälläistä syventävää havainnollista kosketusta.Tarjoamme keskustan peruskoulujen ala-asteiden 3. ja 4. luokkalaisille mahdollisuuden tulla viettämään ”Luonto ja maaseutu-retkipäivää” Sarkolaan.
Retkipäivän ytimenä on pieni Vahalahden ala-aste, josta käsin metsäretki ja maatilakäynti tehdään.
Vieraileva luokka jaetaan kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä lähtee
leipomaan ruisleipää Vahalahden ala-asteen keittolaan, jossa on toimiva
puulämmitteinen leivinuuni. Toinen ryhmä lähtee luontopolulle metsään
Lerunvuoren maastoon. Kolmas ryhmä tekee maatilakierroksen, jossa tutustutaan mm. eläimiin, koneisiin ja ajankohtaisiin peltotöihin. Jokainen ryhmä kiertää vuorollaan em. kohteet läpi päivän aikana. Jokainen koululainen saa leipomansa ruisleivän ja palan maaseutua kotiin vietäväksi.
Opettajat ovat ottaneet retkipäivän innostuneesti vastaan ja ensimmäiset luokat vierailivat jo huhtikuulla. Elo- ja syyskuunkin retkipäivät on jo varattu. Innostunut talkooväki tarjoaa elämyksiä keskustan koululaisille niin kauan kun kysyntää retkipäivän viettämiseen riittää.

Hilkka Jokinen

°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°

Keskustan koululaisen kertomus retkipäivästä:

21.4.- 93
Minä ja minun ryhmäni menimme oppaan johtamana ensiksi metsään. Kävelimme ja katselimme erilaisia kasveja ja pyydyksiä. Siellä oli ihanan rauhallista vain tuulen humina ja lintujen laulu. Seuraavaksi menimme navettaan sieltä löytyi valtavasti lehmiä.
Lehmien jölkeen menimme katsomaan lampaita ja karitsoja niillä oli todella pehmeä villa. Sitten oli sonnien vuoro niillä oli hirveän karkea kieli. Navetasta pääsimme leipomaan me saimme leipoa tummia leipiä.
Sitten tulikin jo lähdön vuoro saimme heiltä leivän, kortin ja navetan lemun kotiin vietäväksi elikä kaikki nähtiin mitä maalla on. Se oli parhain koulupäivä mitä minulla on ollut.

Muistelmia Sarkolan myllyistä

Muistelmia Sarkolan myllyistä Niemojoen varrella

Nämä muistelmat ovat äitini Jenny Vilhelmiinan muistiinpanoista, joissa hän on muistellut Sarkolan eli Niemojoen varrella olleita myllyjä. Vuosisadan alussa myllyjä Niemojoen varrella on ollut yhdeksän. Äitini oli syntynyt Sarkolan Jokisella ja lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt joen varrella myllyjen tuntumassa.

Hän on aloittanut muisteluksensa Niemosillasta jossa oikealla puolella oli ensimmäinen mylly ja pärehöylä, sen omisti silloin Laaksonen. Siitä ylöspäin vasemmalla puolen jokea entisen Keson talon kohdalla, nykyään Tarkka, oli Vainiomylly joka oli ennen ollut jalkamylly, Sarkolalaisten mylly. Sillä paikalla on nyt Tarkan vehnämylly. Jokea vähän ylöspäin Mekkosen ja Mattilan talojen välillä oli talvitie jota sanottiin Mäljännöksi. Siitä ylöspäin joki tekee monta mutkaa, yhdessä näistä mutkista oli Odottavan mylly, Mekkosen talon rannalla ennen nykyistä pikatietä. Odottavan myllyn omistajan nimeä ei äitini muistanut.

Pikatien toisella puolen Sulan talon kohdalla oli Koskisen omistama mylly ja pärehöylä. Sitten sähän matkan päässä tästä oli Jokisen alamylly ja pärehöylä, nykyään sillä paikalla on saha. Jokiselle menevän sillan yläpuolella sijaitsi Tyrsäväläisten mylly, viimeksi sitä hoiti Koskinen. Muutaman metrin päässä sijaitsi Jokisenmylly ja pärehöylä, jossa Vahalahtilaiset myllyttivät, tämä mylly on vielä paikoillaan. Seuraavana oli Kutalalaisten mylly, jota viimeksi on hoitanut Kouvo. Näiden neljän viimeksi mainittujen myllyjen kohdalla oli tukkirännit, joita myöten keväisin uitettiin tukkeja Kuloveteen.

Yhdeksäs mylly oli Hummerkoskessa lähellä Tottijärven rajaa, siinä oli myös saha ja pärehöylä. Silloinen omistaja oli Katajisto. Myöhemmin siinä oli kalanviljelylaitos. Nämä kaikki myllyt olivat vesirattailla toimivia, keväällä ja syksyllä kun joessa oli runsaasti vettä saatiin jauhatettua jauhoja, mutta kesällä ja talvella kun vesi oli vähissä ei myllyt käyneet.

Nykyään on kaksi myllyä joen rannalla, Jokisen ja Tarkan, mutta nekään eivät enään ole toiminnassa. Muut myllyt ovat hävinneet, ovat tehtävänsä tehneet, niillä tultiin hyvin toimeen sen ajan vaatimusten ja tarpeiden mukaan. Itselläni on muistissa Jokisen mummulan mylly ja sen yhteydessä ollut pärehöylä jossa olen ollut päreitä ”noukkimassa”.

Vahalahdessa 14.05.1993, Aili Kunnas

Lisätietoja