Muistelmia Sarkolan myllyistä

Muistelmia Sarkolan myllyistä Niemojoen varrella

Nämä muistelmat ovat äitini Jenny Vilhelmiinan muistiinpanoista, joissa hän on muistellut Sarkolan eli Niemojoen varrella olleita myllyjä. Vuosisadan alussa myllyjä Niemojoen varrella on ollut yhdeksän. Äitini oli syntynyt Sarkolan Jokisella ja lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt joen varrella myllyjen tuntumassa.

Hän on aloittanut muisteluksensa Niemosillasta jossa oikealla puolella oli ensimmäinen mylly ja pärehöylä, sen omisti silloin Laaksonen. Siitä ylöspäin vasemmalla puolen jokea entisen Keson talon kohdalla, nykyään Tarkka, oli Vainiomylly joka oli ennen ollut jalkamylly, Sarkolalaisten mylly. Sillä paikalla on nyt Tarkan vehnämylly. Jokea vähän ylöspäin Mekkosen ja Mattilan talojen välillä oli talvitie jota sanottiin Mäljännöksi. Siitä ylöspäin joki tekee monta mutkaa, yhdessä näistä mutkista oli Odottavan mylly, Mekkosen talon rannalla ennen nykyistä pikatietä. Odottavan myllyn omistajan nimeä ei äitini muistanut.

Pikatien toisella puolen Sulan talon kohdalla oli Koskisen omistama mylly ja pärehöylä. Sitten sähän matkan päässä tästä oli Jokisen alamylly ja pärehöylä, nykyään sillä paikalla on saha. Jokiselle menevän sillan yläpuolella sijaitsi Tyrsäväläisten mylly, viimeksi sitä hoiti Koskinen. Muutaman metrin päässä sijaitsi Jokisenmylly ja pärehöylä, jossa Vahalahtilaiset myllyttivät, tämä mylly on vielä paikoillaan. Seuraavana oli Kutalalaisten mylly, jota viimeksi on hoitanut Kouvo. Näiden neljän viimeksi mainittujen myllyjen kohdalla oli tukkirännit, joita myöten keväisin uitettiin tukkeja Kuloveteen.

Yhdeksäs mylly oli Hummerkoskessa lähellä Tottijärven rajaa, siinä oli myös saha ja pärehöylä. Silloinen omistaja oli Katajisto. Myöhemmin siinä oli kalanviljelylaitos. Nämä kaikki myllyt olivat vesirattailla toimivia, keväällä ja syksyllä kun joessa oli runsaasti vettä saatiin jauhatettua jauhoja, mutta kesällä ja talvella kun vesi oli vähissä ei myllyt käyneet.

Nykyään on kaksi myllyä joen rannalla, Jokisen ja Tarkan, mutta nekään eivät enään ole toiminnassa. Muut myllyt ovat hävinneet, ovat tehtävänsä tehneet, niillä tultiin hyvin toimeen sen ajan vaatimusten ja tarpeiden mukaan. Itselläni on muistissa Jokisen mummulan mylly ja sen yhteydessä ollut pärehöylä jossa olen ollut päreitä ”noukkimassa”.

Vahalahdessa 14.05.1993, Aili Kunnas

Lisätietoja