Valokuvanäyttely: Muistojen maisemat

Maisema Lerunvuorelta Vahalahteen päin. Kuva Mika Ala-Uotila.Mika Ala-Uotilan, Raili Ylisen sekä muista vanhoista Sarkolan kylien maisema- ja ilmavalokuvista koottu valokuvanäyttely. Mukana n. 40 valokuvaa 1920-luvulta lähtien 1980-luvun alkuvuosille asti.
Tule tutustumaan Päivölän ensimmäiseen valokuvanäyttelyyn! Ota myös mukaasi parhaimmat Sarkolan kylien rakennusten ja maisemien kuvat Sarkolan alueen valokuvatietojen keräämistä varten.

Lämpiön ovet avataan sunnuntaina 28.10. klo 12, vapaa-aikapalvelujohtaja Kaisa Kirkko-Jaakkola avaa näyttelyn klo 14, jonka jälkeen kahvitarjoilu loppupäivän.


Paikka: Päivölän lämpiö.
Aika: sunnuntai 28.10. klo 12 - 18 ja keskiviikko 31.10. klo 18 - 20.
Tiedustelut: Mika Ala-Uotila 0400 633 408

Sarkolan Historiaa

Sarkolan kylien asuttamisen historia ulottuu kauas kivikaudelle. Kylät sijaitsevat vesireitin varressa ja se mahdollisti muinaissuomalaisten liikkumisen. Pelloilta ja vainioilta onkin löytynyt merkkejä ja esineitä kivi- ja rautakaudelta.

Sarkolan historiasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua "Suoniemen historia" nimiseen teokseen (ISBN 978-951-95972-8-7).

 

kesjuhla_rot

Wanhoista sanomalehdistä poimittua:

Ilkivaltaisuutta

Koulun vuositutkinto

Pimeä paikka

Postilaatikko

 

 

Kylässä toimivilla seuroilla on myös oma pitkä historiansa. Linkin takaa tarinaa Suoniemen Maa- ja Kotitalousseuran alkuvaiheilta.

 

Sarkolassa sijaitseva nähtävyys, Pirunpesänkivi, on innoittanut aikoinan myös nuoren runoilijan kertomaan sen tarinaa. Lue runo täältä.

Pimeä paikka

AAMULEHTI no 32 9.2.1904

YLEISÖLTÄ

Aamulehden toimitukselle.

Wähän wastinetta ”Kerrassa pimeä paikka” nimisen uutisen kirjoittajalle.

Tämän wuoden 24 numeron Aamulehdestä näin uutisen, jossa mainitaan Suoniemen Wahalahden kylää niin pimeäksi kyläksi, että muka mainittuun kylään ei tulisi sanomalehteä ollenkaan. Ja moittii kirjoittaja kylämme olevan takapajulla. En tiedä ,mitä mainittu uutisen sepustaja sillä tarkoittanee, waan sen woin sanoa moisen uutisen suhteen, että se on kerrassa wäärä.

 

Ensiksi siten, että yllä mainittuun kylään tulee jo minun tietoni mukaan 1 Uusi Suometar, 1 Aamulehti ja ainakin 3 kappaletta Turun lehtiä, sekä jos lukuun otetaan vielä hengelliset lehdet, niin niitä tulee useampaan pikku asuntoon. Toiseksi tahdon huomauttaa uutisen kertojaa, että Wahalahden kylässä on 17 talon sawua eikä 13, kuten mainitun uutisen kertoja näkyy tietävän.

 

Jos wielä mainitsen, että tässä pimeässä kylässä sijaitsee kansakoulu, joka jakaa waloa ehkä semmoisenkin kylän asukkaille , joilla on runsaasti sanomakirjallisuutta, niin lienee mainitusta asiasta tarpeeksi.

 

Lopuksi tahdon uutisen kirjoittajaa huomauttaa, että wastaisuudessa ottaisi paremman selon asioista, ennenkun lähtee yleisölle syöttämään moisia pajunköysiä, jotka eivät ole kunniaksi, jos aikoo sanomalehden kirjeenvaihtajaksi.

 

Asiantuntija.

Koulun vuositutkinto

SATAKUNNAN SANOMAT N:O 70 17.6.1908

 

Suoniemi

 

- Wahalahden kansakoulun wuositutkinto oli 6 p:nä kesäk. Paljon olivat pienokaiset etewän opettajattarensa johdolla oppineet, yhtä osaa käsityöhuoneesta koristi käsityöt jotka jokaisen ihmettelyn puoleensa wetivät, sillä siksi hyvin, niin suuritöisiä kuin useatkin oli, ne oli laitettu.

 

Piirustuksia oli monenlaisia nähtäwinä, joista näki että pitkälle oli siinäkin päästy, toiset piirustuksista wallan mainiosti wäritettyjä. Eri aineista näki, että ne lapset taisivat joka lailla tehtäwänsä.

 

Runonlausunnasta kuuli wallan hämmästyttäviä tuloksia, runoja lausuivat yksin ja kuorossa, kaikki waan kuin mestareilta.

 

Täytyy tunnustaa että paljon oli päästy eteenpäin tänä wuonna, waikkakin eräs johtokunnan jäsen hyökkää mitä huonoimmilla solvauksilla opettajattaren kimppuun, kannustaen jo johtokunnan kokouksessa, ettei muka muuta tehdä koulussa, kuin palloa heitetään.

Tämmöisestä menettelystä on lasten wanhemmat mainitun johtokunnan jäsenen menettelyä ja käytöstä paheksuneet. Yleisen tunnustuksen ovat wanhemmat antaneet opettajattarelle siitä, että lapset enempi ovat saaneet oppia nyt kuin ennen ja oppilaitten käytös on ollut hyvä koulun ulkopuolellakin.

 

Koulusta sai päästötodistuksen 12 oppilasta.

Ilkivaltaisuutta

SATAKUNNAN SANOMAT N:O 121 14.10.1908

 

Suoniemi

 

Ilkivaltaisuutta harjoitti se henkilö, joka t.k. 6 päiwää wasten yöllä Sarkolan – Siuron wälillä repi maasta telefoonipylvään wahingoittamatta kuitenkaan johtoa. Tällaista on ennekin harjoitettu samalla paikalla eikä ole saatu selville kuka moisia konnan temppuja harjoittaa.

 

Warkaita

Syyskuun 27 pnä warastettiin hedelmiä Wahalahden koulun puutarhasta melkeinpä päiväsydännä. Kristillinen nuorten yhdistys piti samaan aikaan kokoustaan koulun luokkahuoneessa. Erittäin rohkeita warkaat oliwatkin koska käsittelivät anastettuja omenoita ja päärynöitä niinkuin omiaan uskaltaen niitä viedä kokoustilaisuuteen ja tarjoilla niitä siellä olewalle yleisölle. Hyvin ne kauppansa tekivätkin ja maistuivat hyvältä kuten kielletyn puun hedelmät ennen paratiisissa. Sietäisi sellaiset konnantyöntekijät saada ansaitun palkkansa.

Suoniemen Maa- ja kotitalousseuran alkuvaiheita

Suoniemen Maamiesseuran 50-vuotis Ohjelma – ja Näyttelyoppaasta 1 – 3.10.1954

Tämän vuosisadan alussa elettiin maassamme vilkasta maa- ja osuustoiminnallisen kehityksen aikaa. Useita maamiesseuroja perustettiin. Näihin aikoihin alkoivat myös Suoniemen Maamiesseuran perustamishankkeet. Suoniemellä oli kappalaisena 1900-luvun alussa K. Hallio. Tarmokkaana toiminnan ja valistuksen miehenä hän ehdotti kuntakokoukselle maamiesseuran perustamista Suoniemen kuntaan. Siitä ei kuitenkaan silloin tullut sen enempää, koska suurin osa läsnä olleista kuntakokouksen jäsenistä ei kannattanut sitä tarpeelliseksi. Näin raukesi ensimmäinen perustamisyritys turhaksi.

Kappalainen K. Hallio ei tästä päätöksestä lannistunut, vaan teki uuden yrityksen paria vuotta myöhemmin. Hän kutsui oma-aloitteisesti Satakunnan Maanviljelysseuran virkailijoita helmikuun 18 p:ksi 1904 Suoniemelle. Ilmoitti kirkossa kuulutuksella maamiespäivistä, jotka pidettiin Vahalahden koululla. Aamulehti N:o 48 1904 kertoo tapauksesta mm. seuraavaa: ”Torstaina t.k. 18 p:nä oli runsaasti väkeä kokoontunut Vahalahden kansakoulun avariin suojiin. Oli tultu kuulemaan esitelmiä ja ottamaan osaa keskusteluihin maatalousasioista. Kuultavaa olikin koko runsaasti. Neljä esitelmää pidettiin ja hyvin esitti kukin sanottavansa.” Esitelmien jälkeen keskusteltiin vilkkaasti maanviljelysasioista ja huomattiin tarpeelliseksi saada paikkakunnalle ”neuvoa antava elin maataloudellisissa asioissa”. Nyt ehdottikin K. Hallio Maanviljelysseuran perustamisen Suoniemelle. Ehdotus hyväksyttiin. Maamiesseuran perustamista varten valittiin ensiksi toimikunta, jonka tehtäväksi annettiin alustavien toimenpiteiden valmistaminen. Tähän toimikuntaan tulivat K. Hallio, Paavali Mattila, Oskari Mäkelä, Janne Talja ja W. Wegelius. Kokoonkutsujana oli Paavali Mattila. Toimikunta kokoontuikin heti maamiespäivien jälkeen. Kokouksessa päätettiin perustaa Suoniemelle Maamiesyhdistys. Seuran nimeksi tuli Suoniemen Maamiesseura. Seuran säännöt hyväksyttiin myös samassa kokouksessa ja Satakunnan Maanviljelysseura vahvisti ne maaliskuun 29 p:nä 1904 pitämässään kokouksessa.

Varsinainen Suoniemen Maamiesseuran perustava kokous pidettiin vasta kesäkuun 28 p:nä 1904 Vahalahden koululla. Esimieheksi valittiin talollinen Paavali Mattila. Maamiesseurojen naisosastot toimivat erittäin vilkkaasti. Näiden ansiosta on suoritettu monta hyödyllistä toimenpidettä kotitalouden kehittämisen hyväksi. Suoniemen Maatalousnaiset rekisteröityi omaksi yhdistykseksi v. 1959. Yhteiskunnallinen tilanne !960 – 1970 – luvuilla ei suosinut maatalouden yhdistystoimintaa ja Suoniemen maamiesseuran ja maatalousnaisten toiminta hiljentyi. Seurojen toimintaa alettiin elvyttää 1970-luvun lopulla. Vahalahden Päivölän korjaustalkoot v.1980 yhdisti kylän seurojen talkooväkeä. Varsinkin Suoniemen Maatalousnaiset ry:n toiminta innosti kylän naisia. Suoniemen Maamiesseura ry lopetti toimintansa syksyllä 1991 ja luovutti varansa ja omaisuutensa Suoniemen Maatalousnaiset ry:lle edellytyksellä, että Maatalousnaiset muuttaa nimensä ja sääntönsä Suoniemen maa- ja kotitalousseura ry:ksi. Vuoden 1992 aikana maatalousnaiset pitivät viralliset sääntö – ja nimenmuutoskokoukset. Samaan seuraan kuuluvat nyt miehet ja naiset.

Postilaatikko

SATAKUNNAN SANOMAT N:O 40 18.12.1908

Suoniemi

Uusi postilaatikko

T.k. alussa laitettiin Sarkolan ja Suoniemen postipysäkkien wälille uusi postilaatikko. Tämä uutuus ihastuttaa niin erästä kauppiaan rouvaa, että hän pistäytyy paikalle melkein joka kerta kun laatikko avataan ja tarkastaa sen sisustaa ja lukee laatikkoon jätettyjen kirjeiden osotteet ja kertoo puodissaan minne kirjeet oliwat osoitetut. Tuottawaa ammattia kai sekin.